Luonnon monimuotoisuus matkailijalle tärkeintä — uutta tietoa Oulangan kansallispuistosta
03.06.2011
Oulangan kansallispuisto ottaa vastaan 170 000 käyntiä vuodessa. Nuuksion, UKK- ja Pallas-Yllästunturin -kansallispuistojen rinnalla se on yksi maamme suosituimpia luontomatkailukohteita. Kuinka luonnon monimuotoisuus voidaan säilyttää turistimassojen puristuksessa? Miten matkailijan tarpeet huomioidaan? Kuinka palvellaan kaikentyyppisiä matkailijoita, matkailuyrittäjiä, tai muita elinkeinonharjoittajia, joiden intressit voivat olla ristikkäiset? Oulangan kansallispuistossa tehty tutkimus kartoitti matkailijan suhtautumista uudella tavalla.
Oulangan kansallispuisto Kuusamossa on osa eurooppalaista Pan Parks-verkostoa. Laatuluokitus on kansallispuistolle kuten Michelin-tähdet ravintolalle — sen saa, jos ylletään huipulle. Suomessa Oulangan lisäksi Pan Parks-sertifikaatti on ainoastaan Saaristomeren kansallispuistolla. Pan Parks on siis tavaramerkki, suojelualueiden verkosto, jonka kehittelivät WWF ja hollantilainen Molecate. Sen kriteereissä huomioidaan esimerkiksi puiston palvelut ja koko sekä alueet ihmisen vaikutuksen ulkopuolella.
”Oulangalla haluttiin selvittää, mikä on kävijöiden näkökulma suhteessa luonnonsuojeluun, luonnon virkistyskäyttöön ja matkailuun”, listaa Pirkko Siikamäki.
Muuttujina olivat luonnon monimuotoisuus, muutokset alueen kävijämäärissä, puiston maksullisuus tai maksuttomuus, taukopaikkojen koko ja määrä sekä infotaulut.
Professori Artti Juutinen Oulun yliopistosta on erikoistunut metsien monikäyttöön. Hän työskentelee yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen kanssa. Pirkko Siikamäki, aluepäällikkö Metsähallituksen luontopalveluista toimi aiemmin Oulangan tutkimusaseman johtajana.
”Joka tapauksessa palveluita kehitetään. Haluamme tietää, milloin niitä kehitetään kävijän mielestä liikaa”, valottaa Artti Juutinen tutkimuksen taustoja.
Vaihtosuhteen mittaaminen uutta kävijätutkimuksessa
Erilaisia kävijätutkimuksia on tehty maailman sivu. Mikä tässä tutkimuksessa oli uutta, Artti Juutinen?
”Jos kävijälle esitetään puiston ominaisuuksia kuvaavia vaihtoehtoja ja kysytään niiden tärkeyttä, päädytään usein tilaan, jossa kaikki näyttää tärkeältä eikä mistään raskita luopua. Halusimme saada esille niin sanotun vaihtosuhteen — kaikkea ei voi saada, toinen vaihtoehto syö toisen pois, mikä silloin asetetaan etusijalle?”
Nykyinen tila vai enemmän palveluja ja käyntimaksu, parantunut vai heikentynyt luonnon monimuotoisuus, rauha ja hiljaisuus vai ihmisten tasainen hyörinä?
”Yksi tutkimuksen isoja juttuja oli se, että kehittelimme menetelmää, jolla saimme vastauksia juuri niihin kysymyksiin, joihin niitä halusimmekin”, miettii Siikamäki. Käytetyn menetelmän avulla puiston ominaisuuksille saadaan euromääräiset arvot.
Luontoarvot palveluita tärkeämpiä
Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti sai selkeästi suurimmat puoltoäänet ja merkittävimmän arvon kävijöiden mielessä. Siitä huolimatta, että se asetettiin tutkimuksessa monipuolisemman virkistyskäytön vastakohdaksi. Kävijämääriä ei haluta kasvattaa, suuriin kävijämääriin suhtaudutaan kielteisesti.
”Tämä tuli erityisen selvästi näkyviin ulkomaalaisten vastaajien kohdalla,” Juutinen summaa. Palveluita oltiin valmiita lisäämään vähän, ei paljoa.
”Suurimmat protestiäänet liittyivät käyntimaksuihin”, Siikamäki naureskelee. Käyntimaksu tuli tutkimukseen kuitenkin yhdeksi ominaisuudeksi, jotta ylipäätään saatiin euromäärät vastauksista ulos.
Kuka hyötyy tuloksista?
Tutkimukseen vastasi vajaa 500 kävijää, joista noin viidesosa tuli maamme rajojen ulkopuolelta.
”Tutkimukseen vastanneet ovat jo varsin valikoitunut vastaajajoukko. Hehän ovat kansallispuiston asiakkaita jo valmiiksi. Tämä näkynee myös vastauksissa”, Juutinen pohtii.
Kuinka tuloksia voidaan käyttää luonnonsuojelualueiden hyväksi?
”Nämä tulokset ovat hyödynnettävissä muissakin kansallispuistoissa ja niistä on hyötyä juuri silloin, kun toimintaa suunnitellaan tai laajennetaan. Esimerkiksi pahimmista ruuhka-ajoista voidaan tiedottaa kävijöille jo ennakolta. Luonnonsuojelun merkitys näyttää korostuvan myös matkailijan, ei pelkästään luonnon itsensä kannalta”, Siikamäki kertoo.
Lue lisää:
Oulangan kansallispuistosta:
Oulangan tutkimusasemasta:
Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Pirkko Siikamäki ja Pixmac.fi
