Tätä tutkimme
Tutkimuksista uutisoidaan yleensä vasta tutkimustulosten valmistuttua. Tutkimustyöhön kuuluu kuitenkin monia vaiheita, jotka jäävät helposti pimentoon. Tätä tutkimme -jutuissa kerrotaan tutkimusprosessin eri vaiheista: mistä tutkimusaiheet löytyvät, miten tutkimusta tehdään ja miten tutkimuksesta kerrotaan?
Tuoreimmat jutut
|
Historiallinen arkeologia - maailmankaupan juuria etsimässä (31.01.2012)
Kuinka tai milloin globaalit tavaramarkkinat oikein syntyivät? Kuinka syntyivät nykyaikaiset kaupungit? Miten ne kasvoivat ja kehittyivät? Tällaisia asioita selvitetään Oulun yliopiston ”Kaupunki, raja ja materiaalinen kulttuuri”-projektissa.
|
 |
|
Virusten avulla hyökkäykseen sairaalabakteereja vastaan (02.01.2012)
Olemme häviämässä taistelun taudinaiheuttajabakteereja vastaan. Monissa sairaaloissa kamppaillaan jo nyt sellaisten bakteerien kanssa, joihin mitkään antibiootit eivät tehoa. Molekyylibiologian tutkijatohtori Matti Jalasvuori Jyväskylän yliopistosta tutkii lupaavaa menetelmää, jonka avulla superbakteerit voisi tulevaisuudessa nujertaa.
|
|
Pohjoinen ilmasto ja ympäristö - onko muutos uhka vai mahdollisuus? (09.12.2011)
Arktinen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin osaamme hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja toisaalta torjua uhkia. Lisähaasteen aiheuttaa se, että uhkia ja mahdollisuuksia ei erota toisistaan muu kuin näkökulma. Olennaisinta on silloin muutoksen tutkiminen. Näin luonnehtii Markku Heikkilä, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Rovaniemeltä pohjoisten alueiden tulevaisuutta. Kuinka puhuu pohjoinen tänään? Miltä pohjoisen tulevaisuus näyttää pohjoisessa? |
|
Ainutlaatuinen arkeologinen löytö paljasti Lapin pioneerit (07.11.2011)
Pohjois-Suomen varhaisimmat asuttajat vaelsivat alueelle Luoteis-Venäjältä jääkauden jälkeen noin 10000 vuotta sitten. Tiedon paljastaa suomalaistutkijoiden Utsjoen Vetsijärven maisemissa tekemä sensaatiomainen arkeologinen löytö. |
 |
Teknologian keinoin yhä terveellisempää ruokaa(10.10.2011)
Syömme paljon ja pääsääntöisesti joka päivä. Pitkäaikaiset ruokailutottumukset ovat merkittävämpiä kuin satunnaiset hetken höynäykset tai ismit, joita ruoan ympärillä pyörii. Ihmisen tempaukset ovat lyhytkestoisia mutta ruokamatka on koko elämän mittainen. Näin kuvailee akatemiaprofessori Kaisa Poutanen, joka tutkii bioprosessoinnin merkitystä vilja- ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksille.
|
|
Aiemmin julkaistut jutut
