Tiedeuutiset
Tiedettä ja tieteellisen tutkimuksen tuloksia käsitellään joka päivä eri tiedotusvälineissä. Tiede näkyy arjessamme monin tavoin: muun muassa ravinnossa, liikkumisessa paikasta toiseen ja uusissa viestintävälineissä. Monen uuden keksinnön takana on usein vuosien mittainen uuttera tieteellinen tutkimus ja kehitystyö.
Ajankohtaista nyt -palstalla kerromme ajankohtaisista ilmiöistä ja niiden taustoista.
Tätä tutkimme -palstalla kerromme millaista ajankohtaista ja kiinnostavaa tutkimusta maassamme parhaillaan tehdään.
Kotimaisia tiedelehtiä ja -palveluita -osiosta löydät linkkejä kiinnostaviin kotimaisiin verkkojulkaisuihin ja -palveluihin.
Tiedeuutisia maailmalta -osiossa on vinkkejä kiinnostavista ulkomaisista tieteen verkkopalveluista.
Videot ja radiojutut -osiosta löytyvät Suomen Akatemian tuottamat videot ja radiojutut.
Uusimmat jutut
|
Historiallinen arkeologia - maailmankaupan juuria etsimässä (31.01.2012)
Kuinka tai milloin globaalit tavaramarkkinat oikein syntyivät? Kuinka syntyivät nykyaikaiset kaupungit? Miten ne kasvoivat ja kehittyivät? Tällaisia asioita selvitetään Oulun yliopiston ”Kaupunki, raja ja materiaalinen kulttuuri”-projektissa.
|
 |
Uusi vuosi, kevyemmät eväät? (23.01.2012)
Näin uuden vuoden alussa lehdet täyttyvät laihdutusvinkeistä, erilaisista ruokavalioista, tipattomuudesta ja muista kevyempää tulevaisuutta lupaavista jutuista. Erityisesti karppaaminen on muodissa juuri nyt. Ravitsemustutkija Iris Erlund Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vastaa ravitsemusta ja liikuntaa koskeviin kysymyksiin.
|
 |
|
Virusten avulla hyökkäykseen sairaalabakteereja vastaan (02.01.2012)
Olemme häviämässä taistelun taudinaiheuttajabakteereja vastaan. Monissa sairaaloissa kamppaillaan jo nyt sellaisten bakteerien kanssa, joihin mitkään antibiootit eivät tehoa. Molekyylibiologian tutkijatohtori Matti Jalasvuori Jyväskylän yliopistosta tutkii lupaavaa menetelmää, jonka avulla superbakteerit voisi tulevaisuudessa nujertaa.
|
 |
Kiire, suorituspaineet ja valinnanvapaus vaativat nykylukiolaiselta kykyä oppimisen itsesäätelyyn (19.12.2011)
Suurin osa lukiolaista viihtyy luokattomassa lukiossa hyvin ja myös oppimistulokset ovat hyviä ja heidän odotuksiaan vastaavia. Suuri työn määrä, kiire ja stressi tuottavat kuitenkin ongelmia. Koulu-uupumusta kokee vähintään joka kuudes opiskelija, tytöt poikia useammin. Ajankäytön hallinta lukion vaatiman panostuksen ja vapaa-ajan vaatimusten välillä koetaan usein vaikeaksi.
|

|
Pohjoinen ilmasto ja ympäristö - onko muutos uhka vai mahdollisuus? (09.12.2011)
Arktinen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin osaamme hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja toisaalta torjua uhkia. Lisähaasteen aiheuttaa se, että uhkia ja mahdollisuuksia ei erota toisistaan muu kuin näkökulma. Olennaisinta on silloin muutoksen tutkiminen. Näin luonnehtii Markku Heikkilä, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Rovaniemeltä pohjoisten alueiden tulevaisuutta. Kuinka puhuu pohjoinen tänään? Miltä pohjoisen tulevaisuus näyttää pohjoisessa? |

|
|
Alastomuus virittää aivot (02.12.2011)
Useimmat ihmiset katselevat mielellään kuvia alastomista tai niukasti vaatetetuista ihmiskehoista. Tutkijat ovat nyt osoittaneet, että alastomien vartaloiden havaitseminen tapahtuu ihmisaivoissa tehostetusti jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
|
 |
Ydinjätteen loppusijoituksessa suurin riski ihminen itse (30.11.2011)
Tutkijat koettavat hartaasti ratkaista ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä teknisiä ongelmia. Samalla pyritään minimoimaan ja ennakoimaan maapallon luonnonolojen muutosten riskejä pitkällä aikavälillä. Suurimman ja ennakoimattomimman riskin yhtälössä muodostaa kuitenkin ihminen itse. Näin sanoo Esko Ruokola, Säteilyturvakeskuksen johtava ydinjätealan asiantuntija.
|
 |
Kuinka suuret maanjäristykset muuttavat maapallon pyörimisnopeutta tai akselin asentoa?(17.11.2011)
Haitin ja Tyynenmeren maanjäristysten yhteydessä uutisoitiin maailmalla, että tapahtumat vaikuttivat maapallon pyörimisnopeuteen ja akselin asentoon. Kelloja ei kannata vielä tämän vuoksi säätää, sillä muutokset olivat minimaalisia. Pelkoa ei ole myöskään siitä, että nuo tai muut luonnonmullistukset voisivat kellauttaa koko pallon kumolleen.
|

|