Lääke Alzheimerin tautiin löytynee viiden vuoden sisällä

Dementiaa aiheuttava Alzheimerin tauti on hyvä tutkimuskohde, sillä sen kohdalla tehdään paljon uusia havaintoja ja innovaatioiden kehittäminen on vilkasta. Hoidot, joilla sen eteneminen voitaisiin viivästyttää, puuttuvat vielä. Kuitenkin läpimurto lääkkeen löytymiseksi on odotettavissa viiden vuoden sisällä, kertoo professori Hilkka Soininen Kuopion yliopiston neurologian tutkimusyksiköstä.

Alzheimer ei jätä ikääntyviä rauhaan sen paremmin kehittyneissä kuin kehittyvissäkään maissa. Kuopion yliopistossa tehdään tutkimusta sekä taudin ehkäisemiksi että oireiden lieventämiseksi.

”Alzheimer on monimuotoinen tauti ja lääkkeen toimintamekanismiin on monia lähtökohtia. Kolmasosalla väestöä on apoe4-alleeli, joka on taudin tärkein riskigeeni. Jos niitä esiintyy kerralla kaksi, se voi aikaistaa Alzheimeriin sairastumista 15 vuodella. Geenivirheet, jotka vaikuttavat taudin alkamiseen varhaisella iällä, ovat hyvin harvinaisia.”

Alzheimerin tautia ehkäisevää pilleriä ei ole löytynyt. Statiinihoidon osalta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Toimivampi keino on vaihtaa perinteinen itäsuomalainen ruokavalio Välimeren dieetille. ”Suomalaisten tulisi lisätä ravinnossaan paitsi vihanneksia ja hedelmiä myös viljaa ja pähkinöitä. Lihaa voi syödä vähän, kalaa runsaammin ja käyttää kasviöljyjä”, Soininen ohjeistaa. ”Pelkkä oliiviöljy ei ole ihmeitä tekevä aine. Kotimainen rypsiöljy on ravintokoostumukseltaan sitä parempi.”

Keski-iässä harrastettu liikunta vaikuttaa ratkaisevasti taudin puhkeamiseen. Liikunnan aloittaminen on aina siis kannattavaa.

Riskigeenien tutkimusta

Kuopion yliopistolla on käynnissä useita projekteja. Pohjatyönä kartoitetaan riskitekijöitä. Ravintointerventiot pureutuvat taudin viivästyttämiseen. LipiDiDiet-projektissa keskitytään tutkimaan erityisesti ravintorasvojen vaikutusta. Suomen Akatemia rahoittaa Finger-tutkimusta, jossa on kyse monimuotoisemmasta interventiosta.

”Suuri mielenkiinto kohdistuu taudin genetiikkaan. Akatemian tukema projekti selvittää riskigeenien vaikutusmekanismeja. Alzheimerin taudissa ne tapahtuvat solutasolla”, Soininen selvittää.

Tutkimuksessa apuna käytetään suurta kliinistä aineistoa. Itäsuomalainen väestö, jonka alttius monille sairauksille on tiedossa, onkin erinomainen tutkimuksen kohde.  Lisäksi geenien vaikutuksia tutkitaan muuntogeenisillä koe-eläimillä.

”Taudin kuvantamisessa on käynnissä isoja projekteja, erityisesti magneettikuvantaminen on ajankohtaista. Siihen olemme saaneet tukea Akatemian ohella EU:lta. PredictAD-projektissa etsimme tietokonepohjaista työkalua taudin varhaisdiagnostiikkaan.”

Taudin kehittyminen alkaa usein jo 40–50 vuoden välillä

Rappeuttava aivosairaus edellyttää pitkää kehitysprosessia. Kun verisuonten seinämiin ja aivoihin alkaa kertyä amyloidia ja hermosoluihin muodostuu neurofibrillivyyhtejä, hermosolut alkavat kuolla.

”Yksilön kohdalla on kyse muistin heikkenemisestä, myös ajattelutoiminta ja puheen tuotto heikkenee. Potilas ei lopulta selviä omin avuin vaan joutuu turvautumaan toisten apuun eikä välttämättä tajua sitä itse”, professori Soininen toteaa.

Kuopiossa tutkitaan myös Alzheimerin taudin vaikutusta elämänlaatuun. Alsova-tutkimuksessa on selvitetty potilaan ja omaisten neuvonnan ja ohjauksen merkitystä. Usein omaisten elämänlaatu heikkenee, kun taas potilaan kohdalla tietoisuuden hävitessä näin ei käy.

Jos Alzheimer on jo nyt yksi kalleimmista kansataudeistamme, niin kokonaiskustannukset kasvavat tulevaisuudessa. Laitoshoito pitäisi ehkäistä ja pitää potilas mahdollisimman pitkään kotona. Lääkityksen kustannus on Alzheimerin taudin kohdalla pieni verrattuna muuhun hoitoon.

Kehittyvä maailma seuraa huonoissa tavoissa

Tauti yleistyy myös kehittyvissä maissa samalla kun ihmisten elinikä pitenee. Soinista huolestuttaa, kuinka kehittyvissä maissa omaksutaan kehittyneistä maista huonoja tapoja.

”Kehittyvän maailman pitäisi nopeasti ymmärtää, ettei näin kannata menetellä, sillä seuraukset ovat kohtalokkaita.”

Kuopiossa Alzheimerin tautia tutkii kaiken kaikkiaan viitisenkymmentä tutkijaa. Tutkijoissa on sekä dosenttitason tutkijoita että väitöskirjan tekijöitä. Soinisen toiveena olisi lisätä tutkijakoulupaikkoja. Saadut rahoitukset ovat melko pitkäaikaisia ja ehdoton edellytys. Ansioista huolimatta Alzheimerin tutkimuksessa joutuu kilpailemaan.

”Kuopio lukeutuu Euroopan tasolla viiden parhaan joukkoon Alzheimer-tutkimuksessa. Me teemme paljon yhteistyötä Tukholman Karolinska Institutin kanssa. Myös Lontoon King’s Collegeen meillä on kiinteät suhteet. Tämä tutkimus on erittäin kansainvälistä toimintaa.”

Teksti: Liisa Vähäkylä

Kuva: Futureimagebank.com ja Liisa Vähäkylä