Naistutkimus avaa silmiä syrjinnälle

Naistutkimus ei ujostele kertoa omia päämääriään, päinvastoin. Tieteenhaaralla on monista erilaisista suuntauksistaan huolimatta selkeä yhteinen missio.

"Naiset on yhteiskunnassa usein heikommassa asemassa kuin miehet, ja tätä tilannetta pitää naistutkimuksen mielestä korjata", naisoikeuden professori  Kevät Nousiainen määrittelee.

Tavoitteessa on Nousiaisen mielestä myös onnistuttu.

"Ainakin itse elän ehdottomasti mieluummin nyt kuin sata vuotta sitten. Ajatellaanpa esimerkiksi häirintää ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Ilman naistutkimusta niitä ei tunnistettaisi vieläkään. Tasa-arvoistumista on tapahtunut myös ihan vaivihkaa. Kuka voisi enää vakavissaan esittää 1970-luvulle tyypillistä tiskiainemainosta. Siinä nainen iloitsee, kun kädet ovat tiskiaineen ansiosta kauniit ja pehmeät aviomiehen juhlapäivänä."

Suomen Akatemia on nimittänyt Helsingin yliopistossa professorina työskentelevän Kevät Nousiaisen tutkimusansioidensa takia  Minna Canth –akatemiaprofessoriksi. Hän  on tehnyt Suomessa uraauurtavaa työtä sukupuoleen, tasa-arvoon ja syrjintään liittyvien oikeudellisten kysymysten tutkimuksessa ja opetuksessa. Silti hän tunnustaa olevansa välillä hieman turhautunut.

"Tuoreen survey-tutkimuksen mukaan vain 20 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa on sukupuolisyrjintää. Näin, vaikka meillä on yhä suuret palkkaerot ja ongelmia väkivaltakysymyksen käsittelyssä. Suomalaiset ovat sokeita, koska meillä on naispresidentti ja naiset saivat äänioikeuden sata vuotta sitten."

Muutosten hitaus tuskastuttaa, mutta muutoksia on saatu aikaan

Nousiaisen kalenteriin on buukattu kaksikin seminaaria, joiden teema on sukupuolten välisen palkkakuilun kutistaminen. Aihe on ajankohtainen, koska se kuuluu hallitusohjelmaan. Mutta muutosten hitaus tuskastuttaa.

"Muutosten tekeminen ei ole kenenkään yksittäisen päättäjän hallinnassa, mikä tekee asioihin puuttumisen erityisen vaikeaksi."

Toisinaan Nousiainen joutuu muistuttamaan ihan perusasioista. "Viime syksynä hallitus esitti miesten vanhempainrahaan bonusta, jotta kotiin jääminen alkaisi kiinnostaa miehiä. Ehdotus oli kaikkien syrjintää koskevien kansainvälisten doktriinien vastainen. Silti se eteni perustuslakivaliokuntaan asti. Olisi vaarallista ja pelottavaa hyväksyä laki, joka tarjoaa vahvemmassa asemassa olevalle sukupuolelle parempia ehtoja."

Enää ei voitaisi esittää 1970-luvulle tyypillistä tiskiainemainosta. Siinä nainen iloitsee, kun kädet ovat tiskiaineen ansiosta kauniit ja pehmeät aviomiehen juhlapäivänä.

Tuleville juristeille syrjinnän oikeus ja myös naisoikeus tehdään Helsingin yliopistossa tutuksi heti ensimmäisellä vuosikurssilla.

"Olen vetänyt kurssia pari vuotta. Naisoikeuden osuus on aika suppea, mutta se on askel eteenpäin. Moni laki vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavalla, vaikka sukupuolesta ei puhuta mitään. Itse kiinnostuin naistutkimuksesta ja naisoikeudesta perheen perustamisen ja työelämän myötä. Se kuvaa aika hyvin suomalaisten naisten tilannetta yleensä. Kaikki sujuu koulumaailmassa ja nuoret naiset tuudittautuvat luuloon, että epätasa-arvo on menneiden sukupolvien juttu."

Tällä hetkellä hän tutkii yhdessä politiikan tutkijoiden kanssa sitä, missä todellinen valta luuraa.

"Hallinnointi on paljon muuttunut. EU:n ja kansallisen tason väliin on syntynyt uusia foorumeja. Alueellisella tasolla käytetään paljon erillisiä neuvottelukuntia ja muita uusia elimiä. Ne eivät kuulu tasa-arvolain piiriin ja ne ovat usein miesvaltaisia. En halua silti ajatella niin synkästi, että on olemassa joku rautainen luonnonlaki, jonka vuoksi valta aina karkaa naisilta."
 
Teksti: Ulla Willberg
Kuva: Nina Dodd, Kuvakori.com