Pikkulinnut osoittavat,
että päästöjen vähentäminen kannattaa

Pikkulintujen pesiminen toipuu ja poikasmäärät lisääntyvät yllättävän nopeasti, kun saasteet vähenevät. Tämän on tutkimuksissaan havainnut akatemiatutkija Tapio Eeva, joka on jo 90-luvulta lähtien tutkinut kirjosiepon ja talitiaisen pesintää Harjavallan sulaton liepeillä.

”Perinteisesti ajatellaan, että sulaton vuosikymmenien raskasmetallit jäävät ikuisesti ympäristöön. Joskus kuulen perusteluja, ettei päästöjen puhdistaminen enää kannata, koska ympäristö on jo lopullisesti saastunut. Linnut ovat kuitenkin toipuneet yllättävän hyvin saasteiden vähennyttyä Harjavallassa. Tulos motivoi sille, että päästöjä kannattaa vähentää”, vakuuttaa Eeva.  Hän on saanut aiheesta myös artikkelin maineikkaaseen Nature-tiedelehteen.

Moni voi ihmetellä, mitä järkeä on tutkia pikkulintuja, onhan tärkeämpää tutkia saasteiden vaikutusta ihmiseen. Lintujen kautta on kuitenkin hyvin havaittavissa, millaisia vaikutuksia raskasmetalleilla voi olla. Lisäksi Eeva muistuttaa, että luonnolla sinänsä on itseisarvonsa:

”En lähtisi kokeilemaan, kuinka monta lajia voi poistua luonnosta ilman, että se vaikuttaa ihmisenkin pärjäämiseen. Meidän ihmisten velvollisuus on olla tietoisia siitä, millaisia vaikutuksia puuhillamme on luonnossa. Jos noita vaikutuksia ei selvitetä tutkimuksin, voimme vain arvuutella niitä toisiltamme. Ympäristövaikutuksia on tutkittava luonnossa, kaikkia asioita ei voida selvittää laboratoriossa. ”

600 pöntön voimin lintujen tarkkailua

Turun yliopistossa työskentelevällä Tapio Eevan tutkimusryhmällä on noin 600 linnunpönttöä Harjavallan sulaton ympäristössä. Sekä kirjosieppo että talitiainen ovat kolopesijöitä, joten niitä on helppo seurata pönttöjen avulla. Koska luonnolliset pesäkolot ovat vähentyneet tehometsätalouden myötä, ne tulevat mielellään ihmisen tekemiin pönttöihin.  

Tutkimusryhmä huomasi nopeasti, että lintujen pesintä ei sujunut hyvin saastuneella alueella. Kirjosiepon munien kuoret ohentuivat ja poikasten jalkojen luut eivät kehittyneet kunnolla. Ne eivät usein päässeet lainkaan ulos pöntöistä. Kalsiumin puutos on syynä tähän. Kirjosiepot ovat saaneet sitä maakotiloista, joiden määrä on vähentynyt saasteiden vuoksi.

Talitiaisilla taas oli runsaasti poikaskuolemia. Tutkimusryhmä epäili, että sillä olisi jotakin tekemistä ravinnon kanssa ja alkoi mitata hyönteismääriä, muun muassa puissa eläviä toukkia. Niiden määrä oli selvästi vähentynyt saastuneilla alueilla.

”Oletimme, että saasteet vaikuttaisivat enemmän talitiaiseen, joka on paikkalintu, kuin kirjosieppoon, joka pääsee välillä Afrikkaan ’lomalle’. Mutta ei se ollutkaan näin, vaan kirjosiepolla on enemmän ongelmia.”

Talitiaisesta tulikin västäräkin näköinen

Ravinnon tutkiminen sai Eevan tutkimusryhmän kiinnostumaan karotenoideista, joiden ansiosta talitiaisen rinta on kirkkaan keltainen. Toukat saavat karotenoideja kasveista ja linnut vuorostaan toukista. Kun toukkien määrä on vähentynyt, lintujen värikin on muuttunut ja ne ovat muuttuneet hailakammiksi. Eeva kertoo, että tämä sai heidät kokeilemaan häkkilinnuilla hyvin vähäistä karotenoidin määrää, jolloin linnuista tuli mustavalkoisia kuin västäräkit.

Lintujen elämää on tutkittu kaikin mahdollisin tavoin, muun muassa videokameroiden avulla. Osa linnuista on rengastettu, jotta vuosikuolleisuutta pystytään seuraamaan. Kuolleisuudesta ei voida olla varmoja, koska linnut ovat voineet muuttaa muualle. Urokset kuitenkin selviytyvät naaraita paremmin saastuneessa ympäristössä. Syytä tähän ei vielä tiedetä. Kirjosieppokoiraat palaavat yleensä takaisin samoille seuduille, mutta naaraat saattavat mennä minne sattuu. Lintu ei tajua saastumista vaan voi aina palata samalle kurjalle seudulle takaisin. Pesiin tulee aina uusia lintuja, vaikka pesintä ei olisi aikaisempina vuosina onnistunut.

Suomen saastetilanne maailman parhaita

Puhtaammat vertailualueet ovat pääosin Satakunnassa muutaman kymmenen kilometrin päässä Harjavallasta. Raskasmetallit eivät siellä enää vaikuta lintuihin. Suomessa on muutenkin hyvä tilanne raskasmetallien suhteen. Eevan ryhmä tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä, ja siinä on havaittu, että Harjavallan tausta-alue on Euroopan puhtaimpia.

”Harjavallan päästötkin ovat maailman mittakaavassa erittäin pieniä. Jos mennään esimerkiksi Venäjälle, siellä päästöt ovat kymmen- tai jopa monikymmenkertaisia. Kun saasteet vaikuttavat meillä parin kilometrin säteellä, Venäjällä vaikutukset näkyvät vielä kymmenenkin kilometrin päässä. Jossain päin maailmaa Harjavaltaa pidettäisiin ehkä aika puhtaana paikkana”, naurahtaa Tapio Eeva.

Harjavallan tehtaalla suhtaudutaan tutkimukseen positiivisesti. Sen kanssa ei ole ollut ongelmia, vaan tutkijat ovat saaneet luvan tehdä tutkimuksia tehtaan mailla. Tehtaalle on myös tiedotettu tuloksista. Tehtaalla ymmärretään työn tärkeys, kertoo Eeva.

Eeva aikoo jatkaa tutkijanuraansa pikkulintujen parissa. Koko ajan pitää elää ajan hermolla ja suuntautua ajankohtaisiin tutkimuskohteisiin. Nyt hänen ryhmänsä on alkanut tutkia niin sanottua oksidatiivista stressiä linnuilla. Se on fysiologinen tila, joka voi aiheuttaa mutaatioita tai kudosmuutoksia. Raskasmetallit voivat olla sen aiheuttajana. Antioksidantit kuten karotenoidit taas vaikuttavat päinvastoin kuin oksidatiivinen stressi.  Jos antioksidanteista on pulaa, saa helpommin oksidatiivista stressiä. Eevan alustavien tulosten mukaan stressin määrä ei ole suoraan yhteydessä raskasmetalleihin. Tämän todistamiseksi vasta kehitetään mittareita.

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Esa Kulmala ja Jussi Murtosaari