Sosiaalinen media voi kehittää yhteiskunnan toimivuutta

 05.05.2011

”Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen”, toteavat Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden professori Esa Konttinen ja hänen vetämänsä maisteriohjelman opiskelija Lucas Pardo.

Esa Konttisen ja Luca Pardon mielestä sosiaalisen median käyttäminen on tulevaisuuden kansalaistaito.

He päätyvät sosiaalista mediaa koskevassa keskustelussa siihen, että kyseessä on tulevaisuuden kansalaistaito. Sosiaalinen media on yhteisöjen toiminnan uudenlainen mahdollistaja, joka ei kuitenkaan voi korvata kasvokkaisia ihmissuhteita tai henkilökohtaista asiointia.

Aika näyttää, kuinka sosiaalinen media kehittyy. Teknologiaa, sen sovelluksia ja helppokäyttöisiä palveluita on jo olemassa. Laajakaistaverkosto on Suomessa kohtuullisen kattava. Ne ovat sosiaalisen median nousun taustatekijät.

”Ikä erottelee käyttäjiä vielä tässä vaiheessa. Uskon, että sosiaalinen media lyö läpi kaikissa ikäryhmissä, mutta se vie aikaa”, Konttinen sanoo.

Pardo vahvistaa ajatuksen. Ihmiset ovat oppineet toimimaan tietyllä tavalla ja tietyn yhteisön kautta. Opitun siirtäminen uudenlaiseen ympäristöön vaatii ponnistuksia.

Verkkovoima hyötykäyttöön

Konttinen ja Pardo ovat sitä mieltä, että julkishallinnon on lähitulevaisuudessa yhä vakavammin pohdittava osallistumista sosiaaliseen mediaan.

”Parhaimmillaan hallintokin voisi tuottaa ja vahvistaa yhteisöjä sekä edistää ihmisten järjestäytymistä heitä kiinnostavien asioiden ympärillä. Kansalaiset voivat jopa korvata perinteistä hallintoa tuottamalla tietoa ja toimintaa”, Konttinen kaavailee.

Näin on käynytkin. Vuoden 2004 tsunamin jälkeen internetissä toiminut kadonneiden lista oli suositumpi tapa läheisten etsimisessä kuin yhteydenotto julkiseen hallintoon. Samoin levisi myös Myyrmannin pommittajan henkilöllisyys.

Puhutaan verkkovoimasta. Se on satunnaisten ihmisten tehokasta ja globaalia organisoitumista tietoverkkojen välityksellä ilman muodollista koordinointia. Tavoitteena on konkreettinen päämäärä.

”Hallinto voisi oppia käyttämään sitä hyväkseen. Sosiaalisen median ryhmät eivät ole sidottuja siihen, että tieto on täysin pätevää. Etuna on nopeus, josta on julkisillekin tahoille hyötyä”, Esa Konttinen toteaa.

Aktiiviset kansalaiset ovat resurssi

Tähän mennessä julkinen hallinto ei ole ollut etulinjassa sosiaalisen median palveluita kehittämässä. Positiivisiakin avauksia on nähty, ja tietyt tahot ovat tulleet lähemmäksi kansalaisia.

”Tällä hetkellä kansalaisten ja hallinnon yhteistyö on aika yksisuuntaista. Ideoita ja kommentteja voi antaa, mutta toisessa päässä on virkamies, joka tekee johtopäätökset ja tulkinnan. Ollaan vain siirrytty mediasta toiseen”, Pardo toteaa.

Pardon ja Konttisen mukaan sosiaalinen media voi parhaassa tapauksessa tuoda julkisen hallinnon palvelut tulevaisuudessa lähemmäs kansalaisia.

Jyväskylän, Tampereen ja Aalto yliopiston, VTT:n ja avoimen tutkimusparven toteuttamassa Somus-tutkimushankkeessa tutkittiin sosiaalisen median mahdollisuuksia kansalaisten osallistumisessa.

”Tutkimuksessa löytyi tapoja kehittää julkishallintoa kansalaisläheisemmäksi. Syntyi esimerkiksi suosittu monikulttuurinen Monimos-sivusto, jonka suunnitteluun maahanmuuttajat ja järjestöt ovat osallistuneet”, kertoo Konttinen.

Vaarana on, että julkiset tahot keräävät vain pinnallista tietoa. Sosiaalisen median anti löytyy toisaalta. Se tiivistää kommunikaatiota ja on näin tehokas yhteisöllisyyden lisääjä. Teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia kokonaisvaltaistenkin ohjelmien työstämiseen.

”Kansalaisilla ja järjestöillä on asiantuntemusta, joka on suuri resurssi. Heillä on etenkin lähiympäristön kytkeytyvää hiljaista tietoa. Sen käytössä paljon on kiinni tahdosta ja hallintokulttuurista”, Konttinen sanoo.

Ole kiinnostava tai tarpeellinen

”Osallistuminen vaatii hallinnolta resursseja, mutta se voi tuottaa myös resursseja. Se voi todella kehittää yhteiskunnan toimivuutta. Sanoisin, että siihen kannattaa satsata”, Konttinen sanoo.

”Sosiaaliseen mediaan on pakko osallistua. Jos et osallistu, kukaan ei seuraa sinua. Silloin et ole osa yhteisöä”, Lucas Pardo toteaa. Jotta tulee löydetyksi sosiaalisessa mediassa, on oltava joko kiinnostava tai tarpeellinen. On myös annettava jotain itsestään siihen sosiaalisen median julkisuuteen, jossa toimii.

Pardo huomauttaa, että sosiaalisessa mediassa toimitaan nyt niiden palveluiden ja ehtojen kautta, jotka kaupalliset tahot ovat luoneet. Kun käytössä on 160 merkkiä ja peukku ylös -toiminto, on asiat ilmaistava niillä. Sitä, millaisia ilmaisun keinoja käytetään jatkossa, voi vain arvailla.

”Uskon, että tulevaisuudessa sosiaalinen media voi olla demokratisoiva väline. Se mahdollistaa esimerkiksi järjestöjen toimintaa koosta ja resursseista riippumatta”, Konttinen tietää.

Pardo näkee sosiaalisen median myös vastademokratian välineenä.

”Sosiaalinen media on myös väline vastademokratialle. Sitä voi käyttää yhteisön ylläpitämiseen sellaisissakin asioissa, joista ei voi puhua parlamentaarisessa politiikassa”, Pardo pohtii.

Esa Konttinen nyökkää. Hän kuitenkin painottaa, että internetdemokratiasta ei ole edustuksellisen demokratian syrjäyttäjäksi.

”Tarvitaan ihmisiä, jotka todella perehtyvät päätettäviin asioihin. Asioita ei voi ratkoa pikaäänestyksillä. Sen sijaan edustuksellisen demokratian tukemiseen sosiaalisella medialla voi olla paljonkin annettavaa”, Konttinen arvioi.

Teksti: Reetta Mikkola
Kuvat: Petteri Kivimäki