Normaalipainoiset ovat katoava luonnonvara
11.10.2011
Tällä hetkellä vain kolmannes suomalaisista miehistä ja puolet naisista luokitellaan normaalipainoisiksi. Erityisen huolestuttavaa on se, että nopeimmin Suomessa lihovat tällä hetkellä nuoret sukupolvet. Lihavuus onkin yksi tärkeimmistä suomalaisten terveyttä uhkaavista tekijöistä. Siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) työskentelevä akatemiatutkija Satu Männistö paneutuu tutkimuksessaan lihavuuden syihin ja seurauksiin.
Männistön, 46, mukaan sama lihavuusongelma koskee jo koko maailmaa, myös niitä maita, joissa perinteisesti on oltu laihoja. Maailman terveysjärjestö on arvioinut, että vuonna 2015 maailmassa on 1,5 miljardia ylipainoista ja lihavaa aikuista. Lihavuuteen ja erityisesti vatsanseudulle kertyvään rasvaan liittyviä sairauksia ovat muun muassa tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti ja eräät syöpätyypit. Lisäksi lihavuus vaikuttaa elämän laatuun lisäämällä fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia.
Lihavuus aiheuttaa myös eriarvoisuutta terveydessä, koska lihavimpia ovat matalasti koulutetut. Ympärillä oleva ympäristö on muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana niin paljon, että nyt pitää aktiivisesti tehdä töitä sen eteen, ettei liho. Jotain täytyisi siis tehdä, mutta mitä?
Pitkän aikavälin tutkimusta tarvitaan
Männistö työskentelee tällä hetkellä kansallisessa FINRISKI terveystutkimuksessa, jota on tehty Suomessa viiden vuoden välein jo vuodesta 1972 lähtien. Edellisessä, vuoden 2007 FINRISKI-tutkimuksessa kaikki tutkimukseen osallistuneet kutsuttiin toiselle tutkimuskäynnille (ns. Dilgom-tutkimus), jossa keskityttiin erityisesti lihavuuteen ja diabetekseen. Tähän Suomen Akatemian rahoittamaan toiseen osioon osallistui 5024 ihmistä.
”Dilgom-tutkimuksessa etsimme uutta tietoa ravinnon ja muiden elintapojen kuten esimerkiksi liikunta, alkoholi, tupakka ja uni, yhteyksistä lihavuuteen ja sen kehittymiseen. Kiinnitämme huomiota myös psykososiaalisiin ja aineenvaihdunnallisiin tekijöihin sekä perintötekijöihin.”
Tavoitteena on kutsua samat ihmiset uudestaan terveystarkastukseen vuonna 2013, jotta saadaan seurantatietoa niin tutkittavien painon muutoksista kuin muutosta selittävistä tekijöistä pitkällä aikavälillä. Pitkittäistutkimuksia, joissa seurataan niin lihavuuden kuin pitkäaikaisen ravitsemuksen muutoksia, on Männistön mukaan vielä harmittavan vähän.
” Juuri tällä hetkellä mietiskelen itse, miten osaisimme huomioida ruokavalion kokonaisuutena suhteessa lihavuuteen. Voihan olla, ettei esimerkiksi rasvalla yksinään ole niin suurta vaikutusta, jos tutkittavan ruokavalio on muilta osin kunnossa.”
Männistö pitää myös alkoholin ja lihavuuden välistä yhteyttä melko jännittävänä, eikä välttämättä suinkaan niin suoraviivaisena kuin voisi kuvitella. ”Yleensäkin juomien merkitys ruokavaliossa on lisääntynyt, ja sillä saattaa olla vaikutusta lihavuuden yleistymiseen, erityisesti nuorilla. On esitetty, että juomista saatu energiamäärä ei aiheuta samaa kylläisyyden tunnetta kuin sama energiamäärä kiinteästä ruoasta.”
Suomi on edelläkävijä väestön terveyden seurannassa
FINRISKI/Dilgom-tutkimuksen tuloksilla voidaan edistää suomalaisten terveyttä käyttämällä niitä terveydenhuollossa ja terveys- ja ravitsemuspolitiikkaa tehtäessä.
Kuva: Satu Maailman lihavuuskonferenssissa Sydneyssa 2006.
” Suomessa väestön terveyteen liittyviä asioita on seurattu FINRISKI-tutkimuksen avulla pisimpään maailmassa, jo lähes 40 vuotta. Tällä hetkellä THL koordinoi projektia, jossa mietimme miten saisimme tulevaisuudessa vertailukelpoista terveyteen liittyvää seurantatietoa jokaisesta EU-maasta. Työtä tehdään yhdessä muiden maiden kanssa, mutta meidän suomalaisten kokemuksilla on ollut tässä paljon painoa.”
Tosi-tv houkutteli ravitsemustieteen pariin – mutkan kautta
”Lukioikäisenä seurasin televisiosta Terveyden avaimet -nimistä sarjaa. Ohjelma oli sen ajan tosi-teeveetä. Siinä ryhmä suomalaisia yritti lopettaa tupakan polton, laihduttaa ja omaksua muutenkin terveellisempiä elintapoja professoreiden Pekka Puskan ja Pirjo Pietisen ohjaamina. Ryhmäläisten onnistumisia ja takapakkeja seuratessani mietin, että olisi kiva olla sellainen kuin nuo ohjelman vetäjät.”
Lukion jälkeen Männistö aloitti kuitenkin matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelyn opinnot Tampereen yliopistossa. Päätös perustui lähinnä lukion opinto-ohjaajan suositukseen, sopiviin pääsykoevaatimuksiin ja poikaystävän (Männistön nykyisen miehen) selkeisiin urahaaveisiin Tampereen teknillisessä yliopistossa.
”Kolmen vuoden ja 98 opintoviikon jälkeen uskalsin tunnustaa itselleni, ettei ala ehkä sittenkään ole unelmieni täyttymys. Tuolloin Terveyden avaimet -sarja pulpahti taas mieleeni. Niinpä selvitin, missä Suomessa voi opiskella ravitsemustiedettä. Päiväkään en ole katunut, että hain Helsingin yliopistoon.”
Väitöspäivä oli yksi elämän kohokohdista
Helsingin yliopistosta Männistö väitteli elintarviketieteiden tohtoriksi (ETT) vuonna 1999, pääaineenaan ravitsemustiede. ”Väitöskirjani aiheena oli ravinnon ja lihavuuden yhteys rintasyövän riskiin. Kaunis marraskuinen väittelypäivä on edelleen yksi elämäni suurista kohokohdista, oikea prinsessapäivä!”
Jatko-opintojen myötä Männistöstä tuli ravitsemusepidemiologi, joka tutkii ravinnon ja sairauksien välisiä yhteyksiä. ”Väittelyn jälkeen vietin post doctoral -vuoden Harvardin yliopistossa Bostonissa. Se oli hieno oppimis- ja elämänkokemus. Sen ansiosta olen myös edelleen mukana maailman suurimmassa ravintoa ja syöpää tutkivassa hankkeessa, Harvard Cancer Pooling Projectissa, johon osallistuu 27 isoa syöpätutkimusta ympäri maailmaa.”
Männistö nauttii työstään: ”THL on ollut minulle toiveiden täyttymys, huipputyöpaikka. Laitoksen isoissa aineistoissa riittää pöyhittävää. Haaveilen saavani tehdä jatkossakin tutkijana töitä mielenkiintoisissa tutkimusprojekteissa. Toivo, että akateemista tutkimustyötä arvostetaan jatkossakin niin meidän laitoksessa kuin Suomessa yleensä.”
Matkustaminen ja murhamysteerit kiehtovat
Matkustaminen on Männistön suurin intohimo. ”On kiva suunnitella matkoja etukäteen, kokea uusia kulttuureja ja syödä jänniä ruokia sekä saada etäisyyttä arkeen ja työhön. Hienoin reissu on ollut maailmanympärimatka pari vuotta sitten. Yksi haaveista olisi päästä Etelämantereelle.”
Satu kesälomalla Huippuvuorilla 2011.
Matkustelun lisäksi löytyy muitakin harrastuksia: ”Nautin erilaisista kulttuuritapahtumista kuten elokuvista ja teatterista sekä ystävien seurasta. Illalla taas uni ei tule ilman kunnon murhaa, rakastan dekkareita.”
Männistön taloudessa on kaksi tutkijaa, hänen miehensä Tomppa työskentelee Aalto yliopiston Tietotekniikan laitoksella ohjelmistotuotannon professorina. Toinen tutkija ymmärtää hyvin toista tutkijaa, mutta haasteitakin samaan ammattiin liittyy. ”Työ on minulle elämäntapa ja niin kivaa, että se lohkaisee helposti myös vapaa-aikaa. Kahden tutkijan huushollissa pitää olla erityisen tarkkana, että ystäville ja muulle elämällekin löytyy omat rakosensa.”
Kuulostaa siltä, että tutkijamme nuoruuden haave muistuttaa Terveyden avaimet -sarjan vetäjiä toteutui!
Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Satu Männistö ja Pixmac.fi
