Ihmisoikeuksien puolustaja ja tutkija
17.03.2010
Marja Suhonen toimi opiskeluaikanaan Amnesty Internationalin juristikerhossa. Nyt hän tekee väitöskirjaa ihmisoikeustutkijakoulussa.
Marja Suhonen, 29, valittiin viime syksynä mukaan Åbo Akademin koordinoimaan valtakunnalliseen ihmisoikeustutkijakouluun. Hän tutkii, miten ihmisoikeuspuolustajien suojelutasoa, esimerkiksi Venäjällä tai Kiinassa, voitaisiin parantaa kansainvälisen oikeuden ja valvontamekanismien avulla.
"Ihmisoikeuspuolustajat on YK:n piirissä käyttöön otettu nimitys, joka tarkoittaa samaa kuin arkikielen ihmisoikeusaktivistit", Suhonen toteaa.
Suhonen on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kasvatteja. Hän sanoo, että tutkijaksi kasvaminen on ollut jännä prosessi.
”Oikeustieteelliseen tulijat harvemmin suunnittelevat tutkijanuraa. Itse ajattelin, että tutkinto on käyntikortti kansainvälisiin töihin. On ollut jännä huomata, miten opintojen myötä oikeustieteestä löytyi niin mielenkiintoisia asioita, että itse tieteenala ja tutkimus alkoivat kiinnostaa. Gradussani pohdin ulkopuolisten valtioiden oikeutta ja vastuuta puuttua tietyn valtion sisäiseen ihmisoikeustilanteeseen jopa voimakeinoilla, aseilla.”
Suhosen odotukset ovat korkealla, sillä gradun tekeminen oli hänestä todella antoisaa. Tavoitteena on tohtoroitua tutkijakoulun puitteissa eli neljässä vuodessa. Tutkijankammio järjestyi Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tiloihin.
”Väitöskirjan tekeminen tulee varmasti olemaan myös haastavaa, mutta pitkäjännitteisyys on vahvuuteni. Jokainen oikeustieteilijä joutuu kuluttamaan penkkiä, mutta on se tainnut kehittyä myös musiikkiharrastuksen myötä. Olen 9-vuotiaasta soittanut pianoa ja viulua”, Suhonen naurahtaa.
”Soitin opiskeluaikana viulua Åbo Akademin Akademiska Orkesternissa ja nyt tekisi mieli aloittaa se uudelleen”, hän kertoo. Myös liikunta tuo vastapainoa työlle. Suhonen harrastaa pilatesta ja capoeiraa, jossa yhdistyvät tanssi, kamppailulaji ja afrobrasilialainen musiikki.
Juristiligvistiksi Luxemburgiin
Marja Suhonen on kotoisin Kontiolahdelta, Joensuun liepeiltä. Lukiossa hän oli innostunut kielistä ja mielessä oli, että jotain kansainvälistä. Opiskelut hän aloitti vuonna 1999 Joensuun yliopistossa, missä hän luki julkisokeutta ja englantia. Turkuun hän siirtyi kahden vuoden päästä. Hän kehuu Turun yliopiston oikeustieteen maisteritutkintoa. Se tutustuttaa koko oikeustieteen kenttään, mikä auttaa löytämään omat kiinnostuksen kohteet.
”Ei ollut kovin yllättävää, että itse löysin ne kansainvälisen oikeuden ja EU:n piiristä. Omat ajatukset yhteiskunnasta ja arvoista ovat puolestaan vaikuttaneet siihen, että ihmisoikeusasiat kiinnostavat.”
Suhonen tutustui samanmielisiin Amnesty Internationalin juristikerhossa. Mielipidevankien vapauttamista vaativien vetoomusten lisäksi juristikerholaiset järjestivät muun muassa ihmisoikeusseminaareja, joissa oli myös tieteellistä näkökulmaa.
Kielitaito kehittyi vaihto-opiskelijaohjelmien myötä. Marja Suhonen kertoo olleensa opiskelijavaihdossa kahdesti, Saksassa ja Ranskassa. Valmistuttuaan vuoden 2008 alussa hän pääsi töihin EU-tuomioistuimen Suomen käännösosastolle Luxemburgiin juristilingvistiksi, missä hän työskenteli kaksi vuotta.
”Käänsin EU-tuomioistuimen tuomioita, ratkaisuehdotuksia ja kansallisten tuomioistuinten lähettämiä ennakkoratkaisupyyntöjä suomeksi ranskasta, saksasta ja englannista. Todella mielenkiintoinen työkokemus.”
Marja Suhonen Luxemburgissa, missä hän työskenteli juristilingvistinä pari vuotta. Taustalla siintävät EU-tuomioistuimen tornit, joista toisessa Suomen käännösosasto sijaitsee.
Tutkija tuo keskusteluun objektiivisuutta
Marja Suhosen tavoitteena on toimia tulevaisuudessa ihmisoikeusasiantuntijana kansainvälisissä tehtävissä valtioiden organisaatioissa tai järjestöissä. Oman asiantuntijuuden kehittäminen ja väitöskirjan tekeminen on ollut mielessä valmistumisesta asti. Väitöskirjan työnimi on “Human Rights Defenders in International Law. Have their protection to act truly improved in the Un Era?”
Ohjaajina toimivat Turun yliopiston professorit Merja Pentikäinen ja Veli-Pekka Viljanen.
”Minulla on palava kiinnostus ja tiedon jano tätä aihetta kohtaan. Välillä sitä miettii, voinko olla sekä ihmisoikeuspuolustaja että tutkija yhtä aikaa. Uskon, että se on mahdollista, kun tiedostaa riskit. Tutkijana minulla ei voi olla omaa vahvaa agendaa, mutta voin tuoda keskusteluun monipuolisempia näkökulmia ja objektiivisuutta."
Tutkimusaineisto tulee koostumaan kansainvälisistä sopimuksista ja sitoumuksista, joita Suhonen tarkastelee kriittisesti. Hän toivoo pystyvänsä esittämään parannusehdotuksia ja tuomaan niitä kansainväliseen keskusteluun.
”Euroopassa ihmisoikeuksien suojelu on kehittynyt varsin pitkälle ja meillä on ihmisoikeustuomioistuin. Kansainvälistä ihmisoikeustuomioistuinta ei ole. Erityisesti ihmisoikeuspuolustajien osalta on olemassa vuonna 2000 luotu YK:n mandaatti, erityisraportoija, joka yrittää tuoda esille ihmisoikeuspuolustajien suojelua.”
YK määrittelee ihmisoikeuspuolustajiksi kaikki yksilöt tai ryhmät, jotka haluavat edistää rauhanomaisin keinoin ihmisoikeuksia.
”Se on niin laaja määritelmä, että tulen ehkä rajaamaan tutkimustani tiettyihin ihmisoikeuspuolustajaryhmiin.”
Tutkijakoulu avaa tien verkostoon
Suhonen odottaa saavansa ihmisoikeustutkijakoulusta henkistä tukea ja rakentavaa kritiikkiä. Hän arvostaa myös sitä, että tutkijakoulun kautta avautuu yhteyksiä alan tutkijaverkostoon.
”Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutilla on tiiviit yhteydet esimerkiksi alan pohjoismaisiin instituutteihin.”
Tutkijakoulun yhteinen kieli on englanti. Mukana on tutkijoita suomalaisista oikeustieteellisistä tiedekunnista eri yliopistoista sekä ulkomailta.
”Toukokuun lopulla vierailemme Firenzessä Euroopan yliopistoinstituutissa järjestettävässä seminaarissa kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin vieraana. Scheinin toimi aikaisemmin Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtajana. Seminaarissa pohditaan tutkimukseen liittyviä metodikysymyksiä. On hyvä, ettei tarvitse olla vain kuunteluoppilaana. Pääsemme siellä näin heti alkuvaiheessa kaikki esittelemään omia tutkimusaiheitamme.”
Vuoden alussa toimintansa aloittanut ihmisoikeustutkijakoulu on yksi Suomen Akatemian rahoittamista tutkijakouluista. Rahoituskaudelle 2010-2013 tutkijakoululle myönnettiin kahdeksan tutkijanpaikkaa, joita tavoitteli 35 hakijaa.
Lue lisää:
Teksti: Ulla Willberg
Kuvat: Marja Suhonen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
