Tutkimuksesta keksinnöiksi 

Käytämme arkielämässämme runsaasti erilaisia keksintöjä, joista vanhimmat voivat tuntua jo itsestäänselvyyksiltä. Esimerkiksi jo 1400-luvulla Leonardo da Vinci suunnitteli itseliikkuvaa ajoneuvoa, Heinrich Göbel puolestaan patentoi hehkulampun vuonna 1854. Emme surffailisi nyt netissä, jos Yhdysvaltojen puolustushallinto ei olisi alkanut kehittää pomminvarmaa viestintäjärjestelmää 1960-luvulla.

Keksinnön takana oleva ihminen eli keksijä pyrkii ratkaisemaan jonkin ongelman ja löytää siihen yllättävän ja sovellettavan ratkaisun. Keksintö voi olla esimerkiksi jokin uusi laite tai menetelmä.

Esittelemme tietysti.fi:ssä uusia tieteellisen tutkimustyön kautta syntyneitä keksintöjä ja niiden keksijöitä. 

Bakteerien tehokasvatus onnistuu pienessäkin laatikossa (18.03.2010) Biosilta Oy on patentoimassa keksintöä, joka helpottaa ja tehostaa muiden tutkimusta ja tuotekehittelyä. Kasvatuslevyt, kuoppalevyt ja syväkuoppalevyt toimivat uudenlaisina kasvualustoina erilaisten mikrobien kontrolloidulle kasvatukselle. Menetelmä soveltuu helposti myös suuriin tilavuuksiin. Työhevosena toimii laboratoriossa hyvän mutta muualla huonon maineen niittänyt kolibakteeri. Tällä keksinnöllä yritys pokkasi BioFinland 2009 palkinnon.
Voyantic on onnistunut tuotteistamaan mittauksen (05.01.2010) Oletko miettinyt miksi matkakortti toimi lukulaitteessa huonosti lompakon sisältä? Miten satamassa pystytään nopeasti löytämään isosta kontista juuri tietty tuote? Vastaus on: RFID-tekniikan avulla.
Ajattele, ennen vanhaan ne piikitti ihmisiä! (23.11.2009) Pillerit juuttuvat kurkkuun, neulat pistävät pyörtymään. Miksei lääkettä voi vain sujauttaa ihon alle, ja se sieltä se sitten vapautuisi vähin äänin ihmistä hoitamaan? DelSiTech Oy:n keksintö mahdollistaa juuri sen.
Uusi proteiinivariantti apuun Parkinsonin taudin hoidossa (03.09.2009) Parkinsonin tauti on parantumaton hermoston rappeutumista aiheuttava sairaus, jonka pääoireita ovat vapina ja liikkeitten hidastuminen. Noin yksi sadasta 70-vuotiaasta sairastaa sitä. Tutkijatohtori Liina Lonka ja akatemiaprofessori Mart Saarma Helsingin yliopiston Biotekniikan Instituutista ovat löytäneet aivojen dopamiinisoluja suojaavasta GDNF-proteiinista uuden varianttimuodon, jolla voi olla tulevaisuudessa tärkeä merkitys Parkinsonin taudin hoidossa.