Tiedeleiriläisille luvassa monipuolista ohjelmaa ja uusia tuttavuuksia
09.06.2011
Lappeenrannasta kotoisin oleva Nyyti Kinnunen, 18, odottaa jo innolla 11.˗17.6. järjestettävää Millennium Youth Camp (MY Camp) -tiedeleiriä. Tälle Suomessa järjestettävälle leirille osallistuu nuoria peräti 22 maasta. Luvassa on siis kansainvälistä menoa!
Kinnunen kirjoitti juuri ylioppilaaksi Valkeakosken Tietotien lukiosta. Käytännössä hän opiskeli Päivölän kansanopiston matematiikkalinjalla, jossa opintoihin sisältyi työharjoittelu Nokian Toijalan toimipisteessä kaksi kertaa viikossa. Kinnusen silloinen pomo, Timo Sorsa, toimii yhtenä MY Campin ryhmänvetäjistä ja juuri hän kehotti harjoittelijoitaan hakemaan leirille. Näin Kinnunen sai tiedon kiinnostavasta mahdollisuudesta tavata muita samanhenkisiä nuoria tieteen tekemisen merkeissä.
Kinnusella on selkeät odotukset leirin suhteen: ”Odotan eniten ihmisten tapaamista ja asiantuntijoiden luentoja. On todella hienoa päästä tapaamaan niin monia lahjakkaita ihmisiä ympäri maailman ja päästä keskustelemaan heidän kanssaan. Heillä on varmasti erilaisia näkökulmia esimerkiksi luonnonsuojelusta ja luonnontieteiden opetuksesta. Uskon, että tulen oppimaan myös erilaisista kulttuureista, sillä ihmisiä on Uudesta-Seelannista Meksikoon, mitä ei pääse joka päivä kokemaan.”
MY Camp -tiedeleiri järjestetään jo toistamiseen 16˗19 -vuotiaille lahjakkaille nuorille. Leiriläiset tulevat vierailemaan pääkaupunkiseudun korkeakouluissa ja useissa suomalaisissa yrityksissä, toteuttavat projektitöitään pienryhmissä sekä keskustelevat Millennium-palkitun professori Stephen Furberin kanssa. Kansainvälisestikin ainutlaatuisen tiedeleirin tavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin ja teknologiaan, kertoa opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista Suomessa sekä auttaa nuoria verkostoitumaan keskenään ja alan asiantuntijoiden kanssa.
Leiriläiset läpäisivät tiukan valintaseulan
Leiriläiset valittiin kahden vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa piti täyttää netissä hakemus, jossa piti kertoa muun muassa omista kiinnostuksen kohteistaan, menestyksestään, tulevaisuudensuunnitelmista ja odotuksista. Ensimmäisen kierroksen 1443 hakemuksesta valittiin sata hakijaa toiselle kierrokselle.
Toisella kierroksella hakijoiden tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma omaan ryhmään liittyneestä aiheesta. Teemaryhmiä on viisi: uusiutuvat luonnonvarat ja energia, soveltava matematiikka, ICT ja digitalisaatio, ilmastonmuutos sekä vesi. Suunnitelmassa piti arvioida mm. projektin toteutettavuutta ja sovellutuksia. Toiseen kierrokseen kuului myös henkilökohtainen puhelinhaastattelu. Tämän perusteella 30 nuorta valittiin leirille.
Kinnusesta leiriläiseksi valinta tuntui upealta: ”Olin todella onnellinen, kun sain tietää päässeeni leirille. Leirille hakiessani en tiennyt, että minkä verran sinne on hakijoita tai mikä se oikeastaan on. Luulin, että leirille hakisi korkeintaan muutamia satoja nuoria. Nähdessäni nimeni toiselle kierrokselle päässeiden listalla olin ällistynyt. Toiselle hakukierrokselle pääseminen oli vielä hienompaa kuin ensimmäiselle, koska se tuli enemmän puun takaa.”
Nyyti tuli valituksi tiedeleirille reilun 1400 nuoren joukosta - siinä riittää syytä hymyyn! (Kuva: Noora Vainio)
Kinnusen ryhmän teema on sovellettu matematiikka. Leiriläisten tulee tehdä etukäteen joitakin tehtäviä ja valmistella ryhmän yhteistä projektia. Muutoin Kinnunen ei ole ajatellut erityisesti leirille valmistautua.
Luonnontieteet tapa ymmärtää maailman toimintaa
Tiede on kiinnostanut Kinnusta nuoresta asti, vaikka luonnontieteelliset aineet eivät ala-asteella lempiaineita olleetkaan.
”Seurasin maailman tapahtumia lukemalla sanomalehtiä ja tiedemaailman saavutuksia lukemalla Tieteen Kuvalehteä. Yläasteella luonnontieteelliset aineet nousivat lempiaineiksi ja myös tutkimus alkoi kiinnostaa. Muistan kirjoittaneeni nuorempana haluavani tutkia sademetsiä, ja vaikkei se olekaan aihealue jota haluaisin opiskella, ei itse tutkimustyön kiinnostavuus ole kadonnut.”
Kinnunen kiinnostui matematiikasta kuudennella luokalla ja yläasteen lopussa hän tiesi haluavansa opiskella sitä tulevaisuudessa lisää. Kinnunen olikin suunnitellut menevänsä IB-lukioon juuri sen matematiikan opetuksen takia.
”Etsiessäni netistä tietoa opiskelumahdollisuuksia satuin muistamaan nähneeni muutamaa vuotta aiemmin Päivölän matematiikkaleirin ilmoituksen koulun ilmoitustaululla ja googletin paikan. Osallistuin Päivölässä järjestettyyn tutustumisviikonloppuun ja pääsin sisään. Eli aika sattumalla tänne päädyin kuten moni muukin.”
Menestystä luonnontieteissä: Nyyti tuli palkituksi Suomen Akatemian vuoden 2010 Viksu-tiedekilpailussa parinsa Henna Silvennoisen kanssa. (Kuva: Nina Dodd)
Kysyttäessä, miksi juuri luonnontieteet kiinnostavat, Kinnunen toteaa: ”Ensimmäisenä mieleen tulee luonnontieteiden säännönmukaisuus ja loogisuus. Asioita voi itse päätellä ja kaavat voi johtaa, asioita ei tarvitse niellä purematta. Teorioistaan huolimatta ne ovat hyvin konkreettisia tieteitä, joilla on paljon käytännönsovellutuksia. Ne auttavat meitä kehittämään ihmiskuntaa ja tekemään uusia tieteellisiä läpimurtoja, jotka edistävät elämänlaatuamme. Luonnontieteet ovat minulle tapa ymmärtää maailman toimintaa. Ymmärtämällä miten maailma toimii, voimme esimerkiksi suojella ympäristöä paremmin ja tehdä kestävän kehityksen periaatteen mukaisia ratkaisuja.”
Syksyllä odottavat opinnot Tampereella
Kinnunen pääsi opiskelemaan Tampereen teknilliseen yliopistoon teknis-luonnontieteelliseen koulutusohjelmaan, joka antaa vahvan osaamisen luonnontieteistä (kemia, matematiikka, fysiikka). Kauhean tarkkoja suunnitelmia hänellä ei yliopisto-opintojen suhteen kuitenkaan vielä ole.
”Fysiikka kiinnostaa tällä hetkellä eniten, joten sitä tulen tulevaisuudessa luultavasti opiskelemaan enemmänkin.”
Itseään kiinnostavasta tutkimuksesta kysyttäessä Kinnunen mainitsee esimerkkinä hiukkasfysiikan tutkimuksen. Tähän tosin saattaa vaikuttaa sekin, että hän vieraili juuri Genevessä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa (CERN). Myös energiantuotannossa olisi Kinnusen mielestä paljon tutkittavaa ja kehitettävää jäljellä. Tutkimusta ylipäätään Kinnunen pitää tärkeänä siksi, että se on oikeasti hyödyllistä ja sen avulla voidaan vaikuttaa ihmisten elämään.
Nyyti pelaamassa shakkia Genevessä, jossa hän pääsi tutustumaan CERNiin. (Kuva: Kiira Saarela)
”Jos aihe kiinnostaa ja siinä on mahdollisuus oppia jotain uutta, kuulostaa tutkimus hyvältä. Tosin itseäni en voisi kuvitella tekemään kovin humanistista tutkimusta. Esimerkiksi psykologinen tutkimus ei kiinnosta minua juuri ollenkaan.”
Vapaa-aikana urheilua ja elokuvia
Sisäoppilaitoksessa asuessa oli helppo saada porukkaa mukaan esimerkiksi ultimateen tai koripallon pelaamiseen. Koska koulupäivät olivat 12-tuntisia, ei opiskelijoille jäänyt vapaa-aikaa kovin paljon, mutta kahden vuoden aikana Kinnunen oppi, että aikaa riittää siihen mihin sen haluaa riittävän.
”Vapaa-ajallani pelaan tanssipelejä ja teemme kavereiden kanssa kaikenlaista esimerkiksi katsomme elokuvia ja käymme urheilemassa. Ja toki uusi opiskelukaupunki voi tarjota syksyllä myös uusia ajanviettotapoja.”
Haaveitakin Kinnusella löytyy toteutettavaksi: ” Tavoitteena on tulevien opintojen valmistuminen kohtuullisessa ajassa. Lisäksi haluaisin päästä opiskelemaan ulkomaille, eikä kesä CERN:issäkään olisi hassumpi. Olisi myös hienoa, jos löytäisin sen kaikkein omimman alan ja pääsisin tekemään töitä sen parissa.”
Mutta sitä ennen siis tiedeleirille kohtaamaan uusia tuttavuuksia ja tutustumaan vielä lähemmin tieteen kiehtovaan maailmaan!
Muiden leiriläisten esittelyihin ja leirin tapahtumiin voit tutustua My Science -verkkosivustolla.
Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Kiira Saarela, Noora Vainio, Andy Chen ja Nina Dodd.
