Ajatusten luvun esitettiin eräässä dokumentissa onnistuvan aivoihin asennettavan sirun tai kaulaan asennettavan sähköimpulsseja tulkitsevan laitteen avulla. Ajatuksiin olisi onnistuttu vaikuttamaan mikroaalloilla - tekemään ihminen hulluksi. Niin sanottu mielenhallinta onnistuisi magneettikenttien avulla. Löytyykö tieteestä aiheelle lisää perusteluja?
05.07.2010
Nimimerkki Scarlettin kysymykseen vastaa professori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitokselta:
Aivot ovat sähköinen järjestelmä, jonka toimintaa voidaan tutkia sähkö- tai magneettikenttiä mittaavilla antureilla. Esimerkiksi hermosolujen viestintää mittaava magnetoenkefalografia eli MEG paikantaa aivotoiminnan keskuksia jopa millimetrien tarkkuudella. Menetelmä kertoo esimerkiksi mitkä aivoalueet vilkastuvat, kun koehenkilö tekee jotain tehtävää tai lukee sanoja. Mittausten avulla voidaan saada selville myös vaikkapa se, että ihminen aikoo liikuttaa vasenta kättään, sillä vähän ennen liikkeen aloittamista aktivoituu tietty liikeaivokuoren keskus. Varsinaisesta ajatuksien lukemisesta - mitä mieltä ihminen on, miksi hän teki jotain tai mitä hän muistaa - ollaan kuitenkin vielä kaukana.
Kaulalla ja selkäytimessä kulkee hermoratoja, joita pitkin aivojen lähettämät sähköiset viestit kulkevat lihaksiin, joten sähköimpulsseja voidaan mitata myös sieltä. Kaikkein tarkin tieto aivojen tilasta saataisiin tietenkin mittaamalla hermosolujen toimintaa suoraan aivoista, mutta kokonaisvaltaisen kuvan saaminen vaatisi tolkuttoman määrän antureita. Isoissa aivoissa on nimittäin noin 20 miljardia hermosolua, joiden toiminta määrää, mitä ajattelemme.
Parhaat aivoihin asennetut mittarit seuraavat vain joidenkin kymmenien hermosolujen signaaleja, eikä määrää voi käytännössä saada kovin suureksi vaurioittamatta aivoja merkittävästi. Lisäksi olisi opittava tuntemaan aivojen käyttämä sähköinen koodi, jotta voisimme todella ymmärtää aivojen toimintaa. Koodin ratkaisemista kyllä yritetään, mutta vaikka se saataisiinkin selville, ei nykymittareilla ajatuksia voitaisi lukea edes yhtä hyvin kuin katsomalla henkilön kasvojen ilmeitä. Nähdäänhän usein naamasta, mitä henkilö aikoo tehdä tai onko hän iloinen, väsynyt tai ihmeissään. Emme kuitenkaan väitä, että voisimme oikeasti lukea ajatuksia ilmeitä tulkitsemalla.
Magneettikenttien vaikutus aivojen toimintaan on myös mielenkiintoinen
kysymys. Magneettien avulla voidaan ulkopuolelta keinotekoisesti stimuloida likeaivokuorta ja saada vaikkapa sormi liikahtamaan. Jos taas näköaivokuorta sopivasti stimuloidaan, koehenkilö näkee välähdyksiä. Magneettistimulaatiota on joskus kutsuttu aivohieronnaksi, sillä jos toistuvasti stimuloidaan jotakin aivojen osa-aluetta, sen toiminta voidaan saada vilkastumaan. Menetelmä on vaaraton ja esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa terveysviranomaisten hyväksymä ja sitä on kokeiltu muun muassa masennuksen ja skitsofrenian hoitoon.
Magneettikenttiä tai sähköstimulaattoreita voidaan periaatteessa käyttää myös aivotoiminnan vaimentamiseen, sillä aivoissa on kahdenlaisia aivosoluja. Toiset aktivoivat muita hermosoluja ja toiset hidastavat niitä. Jos aktivoidaankin toimintaa hidastavia soluja, päästään, ei ehkä sentään mielenhallintaan, mutta täysin erilaisiin sovelluksiin. Menetelmä voitaisiin periaatteessa käyttää tiettyjen aivotoimintojen vaimentamiseen ja siten vaikkapa pelkotilojen hallitsemiseen. Kaikkein tehokkaimmin tämä toimii, jos aivoihin sijoitetaan “tahdistin”, jonka sähköiset pulssit saavat aikaan halutun vaikutuksen. Tällaisia aivostimulaattoreita on jo asennettu kymmenille tuhansille potilaille esimerkiksi Parkinsonin taudin oireiden vaimentamiseksi.
