Miksi musiikin kuuntelu tuo mielihyvää? Mitä aivoissa silloin tapahtuu?

Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä Jyväskylän yliopistosta vastaa:

Aivojen uusien kuvantamismenetelmien myötä on voitu todeta, että musiikin kuuntelu todella aktivoi aivojen mielihyvämekanismeja ja musiikin myötä voi tapahtua hyvin voimakasta mielihyväaktivaatiota.

Vanha sanonta sex, drugs and rock and roll antaa viitteitä siitä, mitä aivoissa tapahtuu. Eräät kanadalaiset tutkijat käyttivät tutkimuksessaan PET-kuvantamislaitetta, jolla voidaan suoraan havainnoida aivojen toimintaa. Kun ihmisille soitettiin heille hyvin merkityksellistä musiikkia, aivojen limbisen järjestelmän aktivaatiota tapahtui samoilla mielihyväosaston tasoilla, joissa oli todettu aktivaatiota myös seksuaalisten kokemusten tai huumeiden käytön yhteydessä.

1960-luvulla oli havaittu, että musiikin kuuntelu voi viedä muuntuneille todellisuuden tasoille samalla tavalla kuin LSD, jota siihen aikaan myös tutkittiin. Moderni aivotutkimus on nyt siis vahvistanut tiedon. Useat tutkimukset ovat lisäksi raportoineet, että musiikilla voi saavuttaa kaikkein syvimpiä tietoisuuden tasoja, äärikokemuksia, ja muuntaa tietoisuuttaan voimakkaasti aivan samalla tavalla kuin meditaatiolla, rukouksella tai unelmoinnilla.

Musiikki ei kuitenkaan vaikuta lääkeenomaisesti naps eikä hississä musiikkia kuunnellessa orgastinen kokemus pamahda päälle. Jotta musiikista voisi nauttia, tiettyjen, yksilöllisten reunaehtojen tulee täyttyä. Tilanteen ja mielentilan pitää olla otollinen ja luoda mahdollisuuksia keskittyä musiikkiin. On myös hyvä olla kiinnostusta ja musikaalisuutta. 

Luontaiset taipumukset eivät kuitenkaan ole este, vaan ihminen voi opetella kuuntelemaan musiikkia ja herkistymään musiikille. Kyse on siis paljolti musiikin tietoisesta käytöstä oman tietoisuuden muuntamiseksi. Tosin tiedetään myös, että jossakin tilanteissa musiikki voi tuoda kenelle tahansa erittäin syviä kokemuksia, sillä ihminen on toisinaan alttiimpi ja herkempi.

Osa tutkijoista katsoo, että musiikkilajilla ei ole merkitystä, vaan musiikin vaikutus riippuu kulttuurista ja opituista sidonnaisuuksista ja niiden tuomista omista mieltymyksistä.

Osa tutkijoista on kuitenkin havainnut musiikin sisällöissä universaaleja mekanismeja, joita voi verrata sosiaaliseen itkuun. Kun tällaista musiikkia soitetaan, se herättää kulttuurista riippumatta voimakkaita tunteita samalla tavalla kuin itkevän ihmisen näkeminen.

Joka tapauksessa musiikki on yksi parhaita välineitä oman mielialan muunteluun ja sitä myös käytetään. Jyväskylän yliopistossa juuri väitellyt Suvi Saarikallio tutki nuorten musiikin käyttöä tunteiden säätelyssä ja yllättyi siitä, kuinka valtavan yleistä se on. Nuoret hyödyntävät musiikkia ahdistusten ja murrosiälle tyypillisten voimakkaiden tunteiden muunteluun ja säätelyyn tiedostamattaan tai tiedostetusti.

Kuva: Futureimagebank